Vaajakoskelle jalkapalloilun valmennuskeskus

Erkki Huovinen heitti 20.10. Keskisuomalaisessa jalkapalloväelle jäitä hattuun. Huovista hirvitti aiheellisesti uuden stadionin rakentamiskustannukset. Huovisen kirjoitukseen antoi 21.10. vaajakoskelainen seura-aktiivi Ari Kuusisto hieman hämmentävän vastineen. On täysin selvää, että JJK:n nousu veikkausliigaan edellyttää olosuhteiden parantamista. Tämä vaatimus on uuden Jyväskylän otettava vakavasti, koska näin merkittävää imagollista lisäarvoa ei kukaan osannut kuvitella. Yksikään vastuuntuntoinen tuleva päättäjä ei halua, että menestys kaatuu olosuhteiden heikkouteen.

Huovinen esitti ajatuksen, mikä sai minut, vaajakoskelaisen jalkapalloystävän mielen iloiseksi. Hänen ehdotuksensa stadionin rakentamiseksi Vaajakoskelle ei todellakaan ole uusi ja ainutkertainen. Vaajakosken lukiossa on toiminut vuodesta 2005 alkaen jalkapalloakatemia, joka on saanut paljon kiinnostusta ja kiitosta jopa maamme rajojen ulkopuolella. Lukion ja akatemian tämän hetken ehkä nimekkäin ylioppilastutkinnon suorittanut pelaaja on JJK:n Tommi Kari. Olen todella ylpeä hänen menestyksestään. Mutta henkilö, joka ensimmäisen kerran esitti ajatuksen, että tekisin Vaajakoskelle jalkapalloilun valmennuskeskuksen oli italialainen Marino Mariottini (huhtikuu 2005). Marino on toiminut Inter Milanon, Messinan, Udinesen ja As Roman toimitusjohtajana. Häntä Vaajakoskella ilahdutti erityisen paljon lukiokoulutuksen ja valmennuksen yhteensovittaminen. Keskusteluissa korostui jalkapalloharrastajien kokonaisvaltainen kehittäminen, pelkät pelilliset taidot eivät riitä. Tätä samaa esitti myös syksyllä 2007 Vaajakoskella vieraillut skotlantilainen Glasgow Rangersin junioriakatemian johtaja Billy Marshall. Vaajakosken lukion akatemian slogan kuuluukin education, sports and discipline. Akatemialla on parin vuoden ajan ollut toimintaa myös Vaajakosken ja Palokan yläkouluissa sekä Palokan lukiossa. Akatemialla on yhteistyösopimukset mm. JJK:n, FC Jyväskylän ja Palokan Riennon kanssa.

Kun rakentamista uudessa valtuustossa pohditaan on hyvä, että nousee järkeviä vaihtoehtoja. Lopullisessa päätöksenteossa on tärkeää tuoda esiin alueiden omia vahvuuksia.
Jalkapallostadionin voi jopa fyysisesti ja teknisesti yhdistää Vaajakosken uuteen koulurakennukseen.

Rohkeasti rakentamaan.

Yrjö Damskägg
ympäristölautakunnan vpj
sosiaalilautakunnan jäsen
valtuustoehdokas

Sivistys ja työ toisilleen kättä lyö

Uuden Jyväskylän kouluasiat ovat kiinnostaneet kuntalaisia ilahduttavan paljon. Tämä on selkeä merkki siitä, että koulutusta arvostetaan. Koulutus on etenkin aiemmin katsottu olevan mahdollisuus sosiaaliseen nousuun. Etenkin maaseutuväestön koulutustason lisääntyminen ja sen valtaisan osaamispotentiaalin esiin tulo on ollut kansakuntamme kehityksen kannalta aivan ratkaiseva. Peruskoulun tulon maahamme on nimenomaan Keskustapuolueen suuri aikaansaannos, etenkin opetusministeri Johannes Virolaisen panos oli ratkaiseva. Meillä kaikilla on velvollisuus pitää peruskoulun korkeaa tasoa yllä. Perusopetus antaa pohjan jatko-opinnoille ja perustan hyvälle elämälle.

Jyväskylää on aiemminkin pidetty koulukaupunkina. Nimitys Suomen Ateena on täysin perusteltu. Jyväskylän vahvuutena ovat vahva yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto ja lukiot. Jyväskylän Lyseo 150-vuotaana maamme vanhimpana suomenkielisenä oppikouluna on selkeä lippulaiva. Lyseo edustaa vanhoja arvokkaita perinteitä. Koulutuksen on myös seurattava aikaansa ja vastattava entistä enemmän tulevaisuuden haasteisiin. Koulutuksen vaikuttavuus on eri tasolla kuin aiemmin. Nyt sivistyksen ja työelämän on löydettävä entistä paremmin toisensa. Tässä meillä Jyväskylässä on ainutkertainen mahdollisuus. Mitä monipuolisempi ja tarjonnaltaan laajempi lukiokoulutus on, sitä enemmän kuntalaiset ja koko yhteiskunta saavat vastinetta. Tehkäämme yhdessä kaupunkiimme koulutusjärjestelmä joka palvelee niin korkeakouluja kuin ammatillisia haasteita. Lukioiden selkeät roolit opetustarjonnassa ovat suuri rikkaus. Tarvitsemme vankkaa sivistyspohjaa sekä valmiuksia työelämän uusiin haasteisiin. Yhä useamman suorittavaa työtä tekevän tulee hallita laaja sivistys ja hyvä kielitaito. Sivistys on meidän kaikkien etuoikeus.

Yhteisen hyvä eteen jokaisen kuntalaisen työpanos ja osaaminen on ratkaiseva.

Toisen asteen koulutus uuden Jyväskylän ja koko maakunnan suuri mahdollisuus

Keväästä lähtien on julkisuudessa ollut esillä Uuden Jyväskylän toisen asteen koulutuksen uudelleenjärjestelyt. Keskustelu on keskittynyt huolestuttavan suurelta osalta koulujen seiniin. Joitakin ansiokkaita pohdintoja toki on ollut esillä (Ari Huhta Ksml 3.9. ja Matti Takkunen Ksml 4.9.). Nyt meillä on ainutkertainen mahdollisuus tarkastella palvelurakennetta niin maakunnallisesti kuin varsinaisen toiminnan kannalta. Mukaan keskusteluun tulee luonnostaan myös hallinto. Nämä kolme tarkastelukulmaa on viisaasti osattava erottaa toisistaan.

Toisen asteen koulutuksen järjestelyn osalta Jyväskylän seudulla on käyty kiivasta keskustelua jo 1970-luvulta lähtien. Yhtenä merkittävänä innovaattorina toimi koulutoimenjohtaja Pekka Käppi. Hänen visionsa lähti pitkälti ajatuksesta tarkastella toisen asteen koulutusta kokonaisuutena. Kuviossa olivat vahvasti mukana Jyväkylän maalaiskunnan, Laukaan ja Petäjäveden lukiot. Myöhemmässä vaiheessa 1990-luvulla perustettiin Muuramen lukio, joka liittyi vahvasti mukaan toisen asteen kehitystyöhön. Yhteistyön toivotuksi malliksi nousi ns. AHTI-malli eli alueellisesti hajautettu ja toiminnallisesti integroitu toimintatapa (Ks. Pekka Käppi: Lukiokoulutuksen kehittäminen Jyväskylässä ikuisuuskysymys s. 106.)

Käpin ajatukset kaatuivat kaupungin lukioiden, etenkin Lyseon vahvaan vastustukseen. Lukiot ja ammattikoulut aloittivat kuitenkin yhteistoiminnan ns. kurkistuskurssien kautta, joilla mahdollistettiin lukiolaisten tutustuminen ammattikoulun tarjontaan. Malli oli hyvä ja antoi varmuutta lukion jälkeisille valinnoille. Toinen merkittävä askel yhteistoiminnalle oli alueelle saatu yhteinen jaksojärjestelmä. Merkittävin tekijä oli kuitenkin Vaajakosken, Palokan, Muuramen ja Laukaan lukioiden sopimus yhteisestä tuntikiertokaaviosta, johon myös ammattikoulut tulivat mukaan. Tämä mahdollisti ns. kahden tutkinnon opintojen synnyn alueelle. Tällä tarkoitetaan ammattikoulun opiskelijoiden mahdollisuutta ammattiopintojen aikana tehdä myös ylioppilastutkinto. Muodollinen lukiokoulutuksen ylläpito kahden tutkinnon opintojen osalta annettiin Palokan ja Muuramen lukioille. Ammattikoulut toivoivat yhteistyökumppaneikseen kaupungin lukioita, mutta kaupungin lukioiden mielestä yhteistyö ei tuo heille lisäarvoa. Kaupungin lukiot jäivät pois myös yhteisestä tuntikierrosta. Tuntikierron merkitys on siinä, että opiskelijat ja opettajat voivat vaihtaa toimipistettä vaikka kesken työpäivää. Kaupungin lukiot toimivat kuitenkin keskenään yhteisessä kierrossa ja tämä mahdollistaa vastaavan liikkumisen ydinkaupungin alueella. Ammattikoulujen yhdistettyä yhdeksi ammattiopistoksi kahden tutkinnon suorittajien määrä on ollut lähes 500. Näin syntyi kaupunkialueelle uusi suurlukio Lyseon, Cygnaeus-lukion ja Voionmaan lukioiden lisäksi.

Nyt Uuden Jyväskylän synnyn myötä lukioverkkoa haluttiin välittömästi optimoida ja lukiokoulutus siirtää Jyväskylän koulutuskuntayhtymän alle. Konsulttityönä yhdessä Jyväskylän ja Maalaiskunnan tilapalvelujen kesken on esitetty uusi lukioverkko, joka lähtee liikkeelle yksinomaan tilojen uudelleen järjestelyistä. Tämä lähtötilanne on luonnollinen, koska esim. tällä hetkellä Palokan ja Vaajakosken koulukeskusten tilat ovat kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa. Oleellista on nyt kuitenkin päättää miten ja millä strategialla tästä edetään. Ja ennen kaikkea mikä taho ottaa vastuun opetuksen järjestämisestä: tilapalvelu vai sivistystoimi. Yleisen käsityksen mukaan tilapalvelu ei ole kunnan peruspalvelua vaan se on ydintoimintojen palveluksessa oleva organisaatio. Verkkoratkaisua ei saa katsoa pelkästään seinien näkökulmasta. Kun verkkopäätöstä valmistellaan niin on erinomainen mahdollisuus hyödyntää Jyväskylän osaamista opetuksen tutkimuksen osalta. Jyväskylän yliopistossa on merkittävä opettajankoulutuslaitos sekä koulutuksen tutkimuslaitos KTL. Hyvän oppimisen strategia vaatii tuekseen relevanttia tutkimustietoa. On visusti muistettava myös sosiaaliset rakenteet ja prosessit. Opiskelijoiden hyvinvointi on syytä ottaa erityisellä vakavuudella. Jättikokoisilla yksiköillä on suuri vaara johtaa opiskelijoiden syrjäytymiseen ja opettajien uupumiseen. Oppilaitokset eivät suinkaan ole pelkästään oppimispaikkoja, vaan myös henkisen ja sosiaalisen kasvun paikkoja, joissa on mahdollisuus rakentaa elinikäiset verkostot. Hyvästä ja turvallisesta koulusta rakentuu tulevaisuus, yhteiskuntaa eteenpäin vievä uusi nouseva voima.

Koulutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta oleellinen tekijä on myös millä tavalla voimme koulutuksella vaikuttaa maakunnan nopeasti muuttuviin työelämätarpeisiin. Tässä korostuu lukioiden ja ammattiopiston todellinen yhteistyö. Kahden tutkinnon opinnot ovat vain yksi tapa vastata työelämässä alati lisääntyviin vaatimuksiin. Olen erittäin huolestunut vieraitten kielten opiskelun vähenemisestä. Missä ovat Uuden Jyväkylän venäjän, ranskan ja saksan taitajat? Jos koulutuspolitiikkaa vieraitten kielten osalta ohjaa Serranon perhe, niin jotain on pielessä. Koulutus ei saa muuttua kapea-alaiseksi ja tempoilevaksi. Huoli nousee myös siitä, miten turvaamme korkeamman opetuksen tason säilymisen maakunnassa. Tässä on suuri haaste Jyväskylän ammattikorkeakoululle ja Jyväskylän yliopistolle.

Keskustelu toisen asteen verkon osalta on keskittynyt pelkästään lukioihin. Toivon todella, että asiaa katsotaan kokonaisuutena. Tässä tilanteessa ammattiopiston on noustava esiin ja ilmoitettava tahtotilansa ja strategiansa. Millään hallinnollisella pakkopäätöksellä ei ennenkään yhteistyötä ole saatu aikaan. Ja onko AHTI-malli nyt mahdollinen vaihtoehto jos ammattiopisto esim. hajauttaa opintoja enemmän työssä oppimiseen ja on esim. halukas siirtämään yleisopintoja lukioille? Puoltaako AHTI-malli myös sitä, että turvataan maakunnan tasainen asutus ja elinkeinoelämän kehitys? Huomioidaanko myös vakavasti otettava ilmastonmuutos ja kestävä kehitys?

Demokraattinen päätöksenteko edellyttää vaihtoehtoja.


Yrjö Damskägg
Vaajakosken lukion rehtori vuodesta 1988

Eräitä huomioita kouluverkkokeskusteluun

Valmistelu
Hyvään hallintoon kuuluu avoimuus ja luottamuksellisuus. On selvää, että valmistelutyö on sellaista, jota ei julkisuudessa tehdä vain asiantuntijoiden, asianosaisten ja muiden asiaa oleellisen lähellä olevien kanssa. Jos asiantuntijat ja asianosaiset unohdetaan, syntyy helposti luottamuspula. Tätä tilannetta ei soisi koskaan tulevan. Maalaiskunnan silmin katsottuna on tapahtunut asioita, jotka herättävät suuria kysymyksiä. Kysymykset nousevat nyt esiin ja niihin on osattava vastata viisaasti ja perustellusti. Muistamme, että rakennamme yhdessä uutta kuntaa, emme ole yhdistämässä maalaiskuntaa kaupunkiin. Tämän hetken tunnelmat ovat jo sellaiset, että pahojen haavojen syntyminen on mahdollista. Jos haavat syntyvät kaupungin työtekijöiden kesken on tilanne aina vakavampi.
Nyt kun valmistelu on tullut julkiseksi ja avoimeen keskusteluun, niin oleelliset eriävätkin näkökulmat on syytä ottaa vakavasti. Ja keskustelun tarkoitus ei ole siunata annettuja esityksiä, vaan antaa valmiuksia todelliselle päätöksenteolle, jossa toimivat kaikki demokratian pelisäännöt. Uutta Jyväskylää ei rakennetta suljetuissa kabineteissa ”Lyseon poikien kesken”. Meillä on maalaiskunnassa ja varmaan kaupungin puolellakin kokemuksia siitä, kun pieni piiri keskenään päättää. Tilanne on ollut demokratian ja kuntalain irvikuva.

Kuuleminen
Tästä eteenpäin siis varmistetaan kuntalaisten, asiantuntijoiden ja asiaosaisten kuulemiset. Ja kuuleminen on oltava kuuntelemista ja vaihtoehtojen esiin nostamista. Ei mikään eikä yksikään insinööritoimisto tee koulutuspolitiikkaa tässä kaupungissa. Eikä sitä tee myöskään yksinomaan ekonomistit.

Ymmärtäkää ystävät hyvät, että olemme tilanteessa, jossa pitää ottaa myös huomioon uusia vastuullisempia ja vakavampia näkökulmia.

Tilojen toimivuus
Yksi unohdettu arkinäkökulma on esimerkiksi uuden ns. kolmannen lukion tilojen toimivuus. Jos rakennus on tehty kauppaoppilaitokselle niin sen tilat ovat myös sen mukaiset. Ei sitä noin vaan muuteta 700 opiskelijan lukioksi. Missä ovat fysiikan, kemian, maantiedon ja biologian erikoisluokat. Entä liikunta, musiikki ja kuvataide. Urheilulukion tilantarve on myös huomioitava. Se, että urheilulukio saa korotettua valtionosuutta ei kyllä toden totta riitä perustelemaan sen tarvetta. Tarve tulee aivan jostain muusta ja samalla tulee myös tarve opetuksen vastuullisesta järjestämisestä. Perustelu korotetun valtionosuuden näkökulmasta on siten taas puhtaasti ekonomistinen, siis vailla todellista sisältöä.

Ympäristönäkökulma
Elämme aikaa, jossa pelkkä talouden näkökulma ei riitä argumentaatioperustaksi. Ne jotka muistavat 1970-luvun energiakriisin, voivat jotenkin aavistella mihin suuntaan ollaan menossa. Jos otamme yleiseksi periaatteeksi palvelujen keskittämisen, niin siitä on aina kerrannaisvaikutuksia esim. liikenteeseen. Ylettömän raskaat liikennevirrat eivät ole kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen näkökulma on syyttä ottaa kaikessa rakentamisessa ja infran suunnittelussa vakavasti. Energia- ja ympäristöpolitiikka ei ole muoti-ilmiö.
Kiinteistöjen suunnittelussa energiaratkaisuilla pitää olla painavampi näkökulma. Taaskaan lyhytnäköiset puhtaan ekonomistiset ratkaisut eivät riitä. Ja vielä huomioksi; rakennusten elinkaaren tulee olla kymmeniä vuosia. Emme päättäjinä voi lähteä ajatuslinjalle, että jos jossain on hankaluuksia niin ne ratkaistaan suuttumuksen vallassa ja lyhytnäköisesti, ikään kuin pestäisiin nopeasti kädet ongelmista.

Sosiaaliset rakenteet
Kasvatustyötä tekevien velvollisuus on aina tällaisissa muutostilanteissa ottaa esiin sosiaaliset rakenteet ja näkökulmat. Suuri yksikkö on aina haasteellinen, vallankin jos siltä puuttuu resurssit esim. opinto-ohjauksen, terveydenhuollon, erityisopetuksen ja koulupsykologin näkökulmasta. Toinen iso kysymys on koulutuksen saatavuus. Tuleeko suuret yksiköt joillekin niin ahdistavaksi, että ne aiheuttavat syrjäytymistä. Alle 25 vuotiaiden syrjäytymistilastot Uuden Jyväskylän alueella aiheuttavat jo valtakunnan tasolla keskustelua. Koulu ei ole mikään opintoviikkotehdas eikä tuotantolaitos, sen tulee olla turvallinen, yleissivistävä ja itsenäistävä. Näiden kolmen komponentin tulee olla tasapainossa.

Terveysnäkökulma
Uudessa Jyväskylässä on ilmavoimilla ja armeijalla keskeinen merkitys. Myös tämän instituution tehtävä on vastata turvallisuudesta, kasvattaa kansalaiset vastuullisiksi, hyväkuntoisiksi ja henkisesti tasapainoisiksi kansalaisiksi. Mutta viestit, jotka armeijan suunnalta tulevat ovat kovin saman suuntaisia kuin on koulupuolen haasteet. Varusmiesten peruskunto on surkea ja yleinen asenneilmasto ja sitoutuminen on heikkoa. Tämä näkyy runsaiden keskeytysten muodossa. Kysynkin miten Uuden Jyväskylän koulutuspolitiikalla tullaan näihin haasteisiin vastaamaan. Nouseeko nuorison peruskunto bussikyydissä?

Todelliset voittajat ja maksajat
Mitkä tahot ovat nuorison rajun keskittämisen voittajat? Ne ovat ensinnäkin liikennöitsijät ja nuorten suosimat kaupat ja kuppilat. Toivon mukaan olet perillä nykynuorison kulutustottumuksista ja niihin liittyvistä lieveilmiöistä. Jyväskylän yliopistolla tehdään loistavaa tutkimustyötä tältä alueelta (professori Kimmo Jokinen). Nykynuoriso kyseenalaistaa säännöt, he haluavat aina tehdä sopimuksen ajasta ja paikasta. Heille syöminen on muuta kuin nälän karkottaminen. Pelkona on, että jos 95% Uuden Jyväskylän yli 15-vuotiaista nuorista keskitetään pienelle alueelle, niin voisi syntyä uutta toimintakulttuuria, joka ei ole sopusoinnussa niiden vaatimusten kanssa, joita valtakunnan tasolla on koulutukselle asetettu.

Keskittämisen seurauksena matkakulut maksaa huoltajat. Ei niitä kaupunki maksa. Tähän heti joku heittää, että niin maksavat myös ammattiopiston opiskelijat matkansa. Niin maksavat mutta lukiolaisten osalta syntyy uutta piiloverotusta. Äänestäjä kyllä sen muistaa.

Muuten, oletko tullut ajatelleeksi, kun kaupungin keskustaan loppupeleissä syntyy kaksi lukiota eli Lyseo ja Cygnaeus, niin vaarana on, että syntyy herrakoulu ja rahvaankoulu. Tämä jako ei edusta keskustalaista koulutuspolitiikkaa.


Yrjö Damskägg
ympäristölautakunnan vpj
sosiaalilautakunnan jäsen