Vaajakoskelle jalkapalloilun valmennuskeskus

Erkki Huovinen heitti 20.10. Keskisuomalaisessa jalkapalloväelle jäitä hattuun. Huovista hirvitti aiheellisesti uuden stadionin rakentamiskustannukset. Huovisen kirjoitukseen antoi 21.10. vaajakoskelainen seura-aktiivi Ari Kuusisto hieman hämmentävän vastineen. On täysin selvää, että JJK:n nousu veikkausliigaan edellyttää olosuhteiden parantamista. Tämä vaatimus on uuden Jyväskylän otettava vakavasti, koska näin merkittävää imagollista lisäarvoa ei kukaan osannut kuvitella. Yksikään vastuuntuntoinen tuleva päättäjä ei halua, että menestys kaatuu olosuhteiden heikkouteen.

Huovinen esitti ajatuksen, mikä sai minut, vaajakoskelaisen jalkapalloystävän mielen iloiseksi. Hänen ehdotuksensa stadionin rakentamiseksi Vaajakoskelle ei todellakaan ole uusi ja ainutkertainen. Vaajakosken lukiossa on toiminut vuodesta 2005 alkaen jalkapalloakatemia, joka on saanut paljon kiinnostusta ja kiitosta jopa maamme rajojen ulkopuolella. Lukion ja akatemian tämän hetken ehkä nimekkäin ylioppilastutkinnon suorittanut pelaaja on JJK:n Tommi Kari. Olen todella ylpeä hänen menestyksestään. Mutta henkilö, joka ensimmäisen kerran esitti ajatuksen, että tekisin Vaajakoskelle jalkapalloilun valmennuskeskuksen oli italialainen Marino Mariottini (huhtikuu 2005). Marino on toiminut Inter Milanon, Messinan, Udinesen ja As Roman toimitusjohtajana. Häntä Vaajakoskella ilahdutti erityisen paljon lukiokoulutuksen ja valmennuksen yhteensovittaminen. Keskusteluissa korostui jalkapalloharrastajien kokonaisvaltainen kehittäminen, pelkät pelilliset taidot eivät riitä. Tätä samaa esitti myös syksyllä 2007 Vaajakoskella vieraillut skotlantilainen Glasgow Rangersin junioriakatemian johtaja Billy Marshall. Vaajakosken lukion akatemian slogan kuuluukin education, sports and discipline. Akatemialla on parin vuoden ajan ollut toimintaa myös Vaajakosken ja Palokan yläkouluissa sekä Palokan lukiossa. Akatemialla on yhteistyösopimukset mm. JJK:n, FC Jyväskylän ja Palokan Riennon kanssa.

Kun rakentamista uudessa valtuustossa pohditaan on hyvä, että nousee järkeviä vaihtoehtoja. Lopullisessa päätöksenteossa on tärkeää tuoda esiin alueiden omia vahvuuksia.
Jalkapallostadionin voi jopa fyysisesti ja teknisesti yhdistää Vaajakosken uuteen koulurakennukseen.

Rohkeasti rakentamaan.

Yrjö Damskägg
ympäristölautakunnan vpj
sosiaalilautakunnan jäsen
valtuustoehdokas

Sivistys ja työ toisilleen kättä lyö

Uuden Jyväskylän kouluasiat ovat kiinnostaneet kuntalaisia ilahduttavan paljon. Tämä on selkeä merkki siitä, että koulutusta arvostetaan. Koulutus on etenkin aiemmin katsottu olevan mahdollisuus sosiaaliseen nousuun. Etenkin maaseutuväestön koulutustason lisääntyminen ja sen valtaisan osaamispotentiaalin esiin tulo on ollut kansakuntamme kehityksen kannalta aivan ratkaiseva. Peruskoulun tulon maahamme on nimenomaan Keskustapuolueen suuri aikaansaannos, etenkin opetusministeri Johannes Virolaisen panos oli ratkaiseva. Meillä kaikilla on velvollisuus pitää peruskoulun korkeaa tasoa yllä. Perusopetus antaa pohjan jatko-opinnoille ja perustan hyvälle elämälle.

Jyväskylää on aiemminkin pidetty koulukaupunkina. Nimitys Suomen Ateena on täysin perusteltu. Jyväskylän vahvuutena ovat vahva yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto ja lukiot. Jyväskylän Lyseo 150-vuotaana maamme vanhimpana suomenkielisenä oppikouluna on selkeä lippulaiva. Lyseo edustaa vanhoja arvokkaita perinteitä. Koulutuksen on myös seurattava aikaansa ja vastattava entistä enemmän tulevaisuuden haasteisiin. Koulutuksen vaikuttavuus on eri tasolla kuin aiemmin. Nyt sivistyksen ja työelämän on löydettävä entistä paremmin toisensa. Tässä meillä Jyväskylässä on ainutkertainen mahdollisuus. Mitä monipuolisempi ja tarjonnaltaan laajempi lukiokoulutus on, sitä enemmän kuntalaiset ja koko yhteiskunta saavat vastinetta. Tehkäämme yhdessä kaupunkiimme koulutusjärjestelmä joka palvelee niin korkeakouluja kuin ammatillisia haasteita. Lukioiden selkeät roolit opetustarjonnassa ovat suuri rikkaus. Tarvitsemme vankkaa sivistyspohjaa sekä valmiuksia työelämän uusiin haasteisiin. Yhä useamman suorittavaa työtä tekevän tulee hallita laaja sivistys ja hyvä kielitaito. Sivistys on meidän kaikkien etuoikeus.

Yhteisen hyvä eteen jokaisen kuntalaisen työpanos ja osaaminen on ratkaiseva.